Kotimainen Pansuola

Pansuola on mineraalisuola, jossa on noin puolet vähemmän natriumia kuin tavallisessa ruokasuolassa tai merisuolassa. Osa natriumista on korvattu muilla mineraaleilla – kaliumilla ja magnesiumilla. Natriumin kulutuksen vähentäminen ruokavaliossa edistää verenpaineen pysymistä normaalina.

Vaihda Pansuolaan 

Monet meistä saavat päivittäin liikaa suolaa jo nauttimistaan valmisruoista, leikkeleistä ja leivästä. Pansuolaan siirtyminen ruoanlaitossa on helppo, kotimainen valinta. Merkkinä kotimaisuudesta Pansuolalle on myönnetty Avainlippu-tunnus.

Pansuolan ainutlaatuinen koostumus

Pansuola on mineraalisuola, jossa on lähes puolet vähemmän natriumia kuin tavallisessa ruokasuolassa tai merisuolassa sekä 28 prosenttia kaliumkloridia ja 12 prosenttia magnesiumsulfaattia.

Pansuola sisältää myös 2 prosenttia lysiinihydrokloridia. Lysiini on ihmiselle välttämätön aminohappo, proteiinien rakenneosa. Lysiini voimistaa kalium- ja magnesiumsuolojen suolaista makua. Pansuolan pii on saatu luonnon piimaajauheesta. Piidioksidia tarvitaan paakkuuntumisenestoaineena. Jodia lisätään Pansuolaan terveysviranomaisten suosittelemat 2,5 mg/100 g. Tämä on sama määrä kuin tavallisessa ruokasuolassa.

Näin käytät Pansuolaa

Pansuolaa käytetään kuten tavallista suolaa, ja se sopii kaikkeen ruoanvalmistukseen. Huomaa, että vähäisen natriumpitoisuuden vuoksi Pansuola ei sovellu säilöntään tai kalan suolaamiseen.

Pansuolaa ei tarvitse annostella reilummin, koska sen maku on yhtä hyvä kuin perinteisillä suoloillakin. Ota kuitenkin huomioon, että Pansuola on kevyempää kuin tavallinen suola. Siksi esimerkiksi lusikalla ripoteltaessa sitä voidaan annostella hieman enemmän kuin tavallista suolaa, jos ruokaan halutaan yhtä suolainen maku.

Lue lisää

Pansuola on mineraalisuola, jossa on noin puolet vähemmän natriumia kuin tavallisessa ruokasuolassa tai merisuolassa. Lisäksi Pansuola sisältää muita mineraaleja – kaliumia ja magnesiumia. Pansuolassa on saman verran jodia kuin tavallisessa suolassa; 2,5mg/100g. Natriumin kulutuksen vähentäminen ruokavaliossa edistää verenpaineen pysymistä normaalina.

Ei sisällä allergeeneja. Valmistettu Suomessa.

Pakkauskoot

  • Pansuola-sirotin 100 g
  • Pansuola-sirotin 250 g
  • Pansuola-pahvipakkaus 450 g

Ainesosat:
Natriumkloridi 57%, kaliumkloridi 28%, magnesiumsulfaatti 12%, lysiinihydrokloridi 2%, paakkuuntumisenestoaine (piidioksidi) 1%, kaliumjodidi 0,0036%

Ravintosisältö / 100 g 

Energiaa (kJ)     17 kJ
Energiaa (kcal)     4 kcal
Rasvaa     0 g
-josta tyydyttyneitä rasvahappoja 0 g
Hiilihydraatteja 0 g
-joista sokeria 0 g
Ravintokuitua 0 g
Proteiinia     1 g
Suola     57 g
Kalium     14700 mg (735 %*)
Magnesium     1200 mg (320 %*)
Jodi     2500 µg (1667 %*)
*Vuorokautisen saannin vertailuarvosta      
Natrium     22.4 g/100 g

 

Pansuola Yrtti

Pansuola Yrtti on tasapainoinen ja monikäyttöinen yrtti-mineraalisuolaseos, joka sopii kaikkiin ruokiin.

Pansuola Yrtin mineraalisuolassa on noin puolet vähemmän natriumia kuin tavallisessa ruokasuolassa tai merisuolassa. Lisäksi Pansuola Yrtti sisältää muita mineraaleja, kuten kaliumia ja magnesiumia. Natriumin kulutuksen vähentäminen edistää verenpaineen pysymistä normaalina.

Ei sisällä allergeeneja. Valmistettu Suomessa.

Ainesosat:

Mineraalisuola 85 % (natriumkloridi, kaliumkloridi, magnesiumsulfaatti, lysiinihydrokloridi, paakkuuntumisenestoaine (piidioksidi), kaliumjodidi), yrtit (persilja, timjami, rosmariini, basilika, laakerinlehti, oregano), glukoosi, sipuli.

Ravintosisältö /100 g

Energiaa (kJ)     228 kJ
Energiaa (kcal)     54 kcal
Rasvaa     0.6 g
-josta tyydyttyneitä rasvahappoja     0.2 g
Hiilihydraatteja     8.6 g
-joista sokeria    5.8 g
Proteiinia    2.1 g
Suola     48 g
Kalium     12500 mg (625 %*)
Magnesium     1000 mg (267 %*)
Jodi     2100 µg (1400 %*)
*Vuorokautisen saannin vertailuarvosta      
Natrium     18.8 g/100 g

 

Suomalaisen Lääkäriseura Duodecimin korkean verenpaineen Käypä hoito -suosituksen mukaan suomalaisten nykyinen suolansaanti (noin 10 g/vrk) tulisi puolittaa.

Olemme koonneet avuksesi tietoa terveelliseen ravitsemukseen:

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL: FinRavinto 2017 -tutkimus
Ravitsemus Suomessa, FinRavinto 2017 -tutkimuksessa Suola Luku 6.5.1.
Lue lisää>> https://www.julkari.fi/handle/10024/137433

Ruokavirasto, terveyttä edistävä ruokavalio ja suola ruokavaliossa
Lue lisää >> https://www.ruokavirasto.fi/elintarvikkeet/terveytta-edistava-ruokavalio/ravintoaineet/

Sydänliitto: Suolaa vain kohtuudella
Lue lisää >> https://sydan.fi/fakta/suolaa-vain-kohtuudella/

Aivoliitto: Syö hyvää -hanke & video: Suolaa, suolaa, vähemmän suolaa
Lue lisää >> https://www.aivoliitto.fi/aivoterveys/ruoka/suolaa-suolaa-vahemman-suolaa#c652f76d

Olemme keränneet alle yleisimpiä Pansuolaa ja sen käyttöä koskevia kysymyksiä. Mikäli et löydä vastausta kysymykseesi, voit ottaa yhteyttä meihin parhaiten lähettämällä viestiä palautelomakkeella. 

Miksi tavallinen suola kannattaa vaihtaa Pansuolaan?
Pansuola antaa ruoalle suolaista makua vähemmällä natrkiumkloridin määrällä.  Pansuolassa on natriumkloridia vain 57 prosenttia, minkä lisäksi siinä on kaliumia ja magnesiumia. 

Syövätkö suomalaiset liikaa suolaa?
Virallisten suositusten mukaan suolaa ei pitäisi saada enempää kuin 5 g päivässä, mutta suomalaiset saavat sitä noin 10 g eli kaksinkertaisen määrän suosituksiin verrattuna. (Lähde Finravinto 2017.)

Voiko Pansuolan käyttö auttaa suolan vähentämisessä?
Kyllä, koska Pansuolassa on natriumkloridia (NaCl) lähes puolet vähemmän kuin tavallisessa suolassa. Pansuolaa kannattaa käyttää kaikessa ruoanlaitossa ja myös valmisruoista on hyvä valita sellaisia tuotteita, jotka on suolattu Pansuolalla. Ne tunnistaa pakkauksessa olevasta Pansuola-logosta. 

Miten Pansuolaan on saatu niin hyvä suolan maku?
Pansuolan hyvä maku on saatu yhdistämällä oikeat aineet oikeassa suhteessa. Pansuolassa on hyödyllisten mineraalien lisäksi myös ihmiselle välttämätöntä aminohappoa, lysiiniä, joka voimistaa kalium- ja magnesiumsuolojen suolaista makua sekä poistaa mineraalisuoloille ominaisen metallisen ja pistävän maun. 

Miten Pansuolaa annostellaan tavalliseen suolaan verrattuna?
Pansuola antaa saman suolaisuuden kuin tavallinen suola, kun sitä lisätään painomääräisesti saman verran. Kotitalouksissa suolaa kuitenkin lisätään yleensä tilavuusmitoin (esim. teelusikalla). Silloin on huomioitava, että Pansuola on tavallista suolaa kevyempää. Lisää siis tilavuusmittoja käyttäessäsi Pansuolaa noin 1/3 enemmän kuin tavallista suolaa, jos haluat maun olevan yhtä suolainen. 

Häviääkö Pansuolasta mineraaleja kuumentaessa?
Ei. Pansuolan sisältämät mineraalit kestävät erittäin korkeita lämpötiloja.

Onko Pansuolassa jodia?
Pansuolassa on sama määrä jodia kuin tavallisessa suolassa eli 2,5 mg/100 g. 

Käyttääkö elintarviketeollisuus Pansuolaa? Entä ravintolat?
Useat elintarvikkeiden valmistajat ovat vaihtaneet tavallisen suolan Pansuolaan. Myös monet ravintolat ovat siirtyneet Pansuolan käyttöön. Esimerkiksi McDonald’s käyttää Pansuolaa. 

Voiko mineraalisuolan käyttö johtaa suolan (natriumkloridin) vajaukseen elimistössä?
Ei, ihminen saa tarvitsemansa määrän natriumia normaalista ravinnosta, vaikka ei lisäisi siihen lainkaan suolaa.

Perusteellisesti tutkittu mineraalisuola

Mineraalisuolan terveydellisiä vaikutuksia on tutkittu Suomessa ja maailmalla jo pitkään. Maailman terveysjärjestö WHO yksiselitteisesti suosittaa mineraalisuolan käyttöä. Alle olemme keränneet viitteitä ko. tutkimuksista ja muusta lähdekirjallisuudesta.

Mervaala E: A potassium-, magnesium- and l-lysine enriched mineral salt. Cardiovascular and renal effects and interactions with antihypertensive drugs in the rat. Väitöskirja Helsingin yliopistossa 29.12.1995 (ISBN 952-90-7197-3).

Puolanne E, Saarela E, Ruusunen M: The effect of NaCl-KCl-MgSO4 -mixture (PANSUOLA®) on the quality of cooked sausage. Proceedings of the 34th International Congress of Meat Science & Technology, Brisbane 1988; B:302-304.

Kawasaki K, Itoh K: The report on Pansalt: Medical and nutritional studies on the mineral salt ”Pansalt”. Research Reports, Kyushu University, 1995.

Young D B, Lin H, D McCabe: Potassium’s cardiovascular protective mechanisms. American Journal of Physiology 1995; 268: R825-R837.

Dryer A, Elliott P, Shipley M: Urinary electrolyte-blood pressure associations corrected for regession dilution bias. American Journal of Epidemiology 1994; 139:940-951.

Arsenian M A: Magnesium and cardiovascular disease. Progress in Cardiovascular Diseases 1993; 35:271-310.

Elin R: Magnesium: The fifth but forgotten electrolyte. American Journal of Clinical Pathology 1994; 102:616-622.

The Cardiovascular Review Group Committee on Medical Aspects of Food Policy. Nutritional aspects of cardiovascular disease. Department of health. Report on Health and Social Subjects, 46, 1995.

Gelijnse J, Witteman J, Bak A, den Breeijen J, Grobbee D: Reduction in blood pressure with a low sodium, high potassium, high magnesium salt in older subjects with mild to moderate hypertension. British Medical Journal 1994; 309: 436-440.

Neutel J: Replacing regular salt with a sodium-reduced, potassium- and magnesium-enriched mineral salt may offer a non-pharmacological approach to lowering blood pressure. American Journal of Hypertension 1996; 9: No. 4, Part 2, 94 A.

Kawasaki K, Itoh K: Clinical, nutritional and taste studies on a sodium-reduced, potassium- and magnesium-enriched mineral salt in hypertensive and normotensive individuals. American Journal of Geriatric Cardiology 1996.

Whelton P, Cochen J, Jones D, Weinberger M: The use of reduced sodium salt containing potassium and magnesium as an adjunctive approach to treatment of hypertension with antihypertensive medications. American Journal of Hypertension 1997; 10, No. 4, part 2 198 A.

McGregor GA, Sever PS, conveners of CASH (Consensus Action on Salt and Hypertension): Salt – overwhelming evidence but still no action: can a consensus be reached with the food industry? British Medical Journal 1996; 312: 1287-1289.

McGregor G: kirje CASH:n puolesta Lordi David Sainsburylle, 22nd October, 1996.

National Research Council, USA: Recommended Dietary Allowances. 10th Edition. National Academy Press, Washington, D.C. 1989.

Kleemola, Virtanen, Pietinen: The 1992 Dietery Survey of Finnish Adults, KELA:n julkaisuja B2/1994.

Toimenpideohjelma suomalaisten sydän- ja verisuoniterveyden edistämiseksi. STM:n julkaisu 1997:27.

Kawasaki K, Itoh K: Clinical and Nutritional Study of Low Sodium, High Potassium and High Magnesium Salt on Sensory Test and Electrolytic Balance. 55, No. 5, 1997, 263-272.

Katz A, Rosenthal T, Maoz C, Peleg E, Zeidenstein R, Levi Y: Effect of a mineral salt diet on 24-h blood pressure monitoring in eldery hypertensive patients. Journal of Human Hypertension 13, 1999. 777-780.

Kallio K, Jokinen E, Puotsaari T, Lagström H, Kotilainen S, Seppänen R, Viikari J, Rönnemaa T, Välimäki I, Simell O: Pikkulasten suolan saanti. Suomen lääkärilehti 1-2, 1998.

Puolanne E, Ruusunen M: Vähänatriumisten (vähäsuolaisten) liha- ja jauhelihavalmisteiden valmistustekniikan kehittäminen. TEKES 9/401/98, 2000.

Conlin R, Chow D, Miller E, Svetkey L, Lin P-H, Harsha D, Moore T, Sacks F, Appel L for the DASH Research Group: The Effect of Dietary Patterns on Blood Pressure Control in Hypertensive Patients: Results From the Dietary Approaches to Stop Hypertension (DASH) Trial. American Journal of Hypertension, Ltd 2000;13: 949-955.

Sacks F, Svetkey L, Vollmer W, Appel L, Bray G, Harsha D, Obarzanek E, Conlin P, Miller E, Simons-Morton S, Karanja N, Lin P-H for the DASH-Sodium Collaborative Research Group: Effects on Blood pressure of Reduced Dietary Sodium and the Dietary Approaches to Stop Hypertension (DASH) Diet. The New England Journal of Medicine, Vol. 344, No. 1 January 4, 2001. 3-10.

Tuomilehto J, Jousilahti P, Rastenyte D, Molchanov V, Tanskanen A, Pietinen P, Nissinen A. Urinary sodium excretion and cardiovascular mortality in Finland: a prospective study. Lancet 2001; 357: 848-851.

Suomen Verenpaineyhdistys ry:n asettama työryhmä. Verenpaine. Käypä hoito -suositus. Duodecim 2002:118(1):110-126.

Karppanen H, Mervaala E. Sodium Intake and Hypertension. Progress in Cardiovascular Diseases Vol 49: 2. 2006, pages 59-75. Hypertension, Part IV

Cook N. R, Cutler J. A, Obarzanek E, Buring J. E, Rexrode K. M, Kumanyika S. K, Appel L. J, Whelton P. K. Long term effects of dietary sodium reduction on cardiovascular disease outcomes: observational follow-up of the trials of hypertension prevention (TOHP). BMJ 2007; 334. Published 26 April 2007.http://www.bmj.com/content/334/7599/885

Perviz A, Chisholm D, Mathers C, Ezzati M, Beaglehole R. Chronic disease prevention: health effects and financial costs of strategies to reduce salt intake and control tobacco use. The Lancet. Volume 370: 9604. 15–21 December 2007. Pages 2044–2053.

Brown I, Tzoulaki J, Candeias V, Elliott P. Salt intakes around the world: implications for public health. Int. J. Epidemiol. 2009   38: 3, pages 791-813.http://ije.oxfordjournals.org/content/38/3/791.short

Pimenta E, Gaddam K. K, Oparil S, Aban I, Husain S, Dell’Italia L. J, Calhoun D. A. Salt Intake and Hypertension. Effects of Dietary Sodium Reduction on Blood Pressure in Subjects With Resistant Hypertension. Hypertension. 2009 54,  pages: 475-481. http://hyper.ahajournals.org/content/54/3/475.short

Cook N. R, Obarzanek E, Cutler J. A, Buring J. E, Rexrode K. M, Kumanyika S. K, Appel L. J, Whelton P. K. Joint Effects of Sodium and Potassium Intake on Subsequent Cardiovascular Disease. Arch Intern Med. 2009;169(1):32-40. http://archinte.jamanetwork.com/article.aspx?articleid=414693

Merlin C. Thomas, Moran J, Forsblom C, Harjutsalo V, Thorn L, Ahola A, Wadén, J, tolonen N, Saraheimo M, Gordin D, Groop P-H, FinnDiane Study Group. The Association Between Dietary Sodium Intake, ESRD, and All-Cause Mortality in Patients With Type 1 Diabetes. Diabetes Care April 2011 vol. 34: 4, pages 861-866.

Nancy J Aburto, Ziolkovska  A, Hooper L, Elliott P, Cappucio F. P, Meerpohl J.J. Effect of lower sodium intake on health: systematic review and meta-analyses. BMJ 2013; 346.http://www.bmj.com/content/346/bmj.f1326

Mitsumasa U, Hiroyasu I,  Yoshihisa F,  Shogo K,  Akiko T. Salty Food Preference and Intake and Risk of Gastric Cancer: The JACC Study. 2015. Journal of Epidemiology, Article ID: JE20150023.

Quanhe Y, Tiebin L, Elena V. Kuklina, Dana F, Yuling H, Cathleen G, Man-Huei C, Marta G, Nicole D, Muin J. Khoury, Frank B. Hu. Sodium and Potassium Intake and Mortality Among US Adults. JAMA Internal Medicine. July 11, 2011. Vol 171: 13. http://archinte.jamanetwork.com/article.aspx?articleid=1106080&hc_location=ufi